3. YMPÄRISTÖSOPEUTETUN VESIVOIMAN TALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET 6

3.1 Kasvu matkailuelinkeinossa 7

3.2 Kasvu rakentamisessa 8

3.3 Mahdollisuudet ammattikalastuksessa 8

4. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET JA TÄMÄNHETKINEN TILANNE 8

5. TALOUDEN ARVIOINTIMENETELMÄT JA KOKEMUKSET 11

5.1 Tavanomaiset arviointimenetelmät(Ei sisälly tähän suomennokseen)

5.2 Esimerkkejä arviointitutkimuksista(Ei sisälly tähän suomennokseen)

5.3 Houkuttelevien vesistöjen talous 11

6. YMPÄRISTÖSOPEUTETUN VESIVOIMAN TALOUDELLISET ARVOT RUOTSISSA 13

6.1 Missä tarvitaan toimenpiteitä? (Ei sisälly tähän suomennokseen)

6.2 Ensisijaiset vesistöt (Ei sisälly tähän suomennokseen)

6.3 Toteutusvaiheen taloudelliset arvot(Ei sisälly tähän suomennokseen)

6.4 Pitkäaikaiset taloudelliset arvot kalastuksessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja matkailussa 13

6.5 Muita täydentäviä arvoja 16

6.6 Johtopäätökset 16

Lähdeluettelo (Ei sisälly tähän suomennokseen)

Liite 1 Ensisijaiset vesistöt (Ei sisälly tähän suomennokseen)

KIRJOITTAJA: Mats Jonsson 

TAITTO: Espmark & Espmark 

KANSI: Svart-joen ohivirtauskanavat Örebron keskustassa. Valokuva: Erik Degerman 

PAINO: Åtta45, Tukholma, 2015

Alkusanat

Vesivoima on tärkeä osa energiahuollostamme, koska se on uudistuvaa. Sillä on kuitenkin useita kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka täytyy tunnustaa ja käsitellä huomattavasti suuremmassa laajuudessa, jos vesivoiman halutaan pysyvän kestävällä pohjalla pitkässä juoksussa. Noin 75 % Ruotsin vesistöistä on säännösteltyjä, toisin sanoen ne on rakennettu vesivoiman tuotantoon. Tämä tuotanto vastaa noin puolta Ruotsin koko energiantuotannosta. Vesivoima esitetään usein ympäristöystävällisenä, koska sillä on pieni ilmastovaikutus verrattuna fossiiliseen energiantuotantoon. Mutta ympäristö on muutakin kuin ilmasto ja harvoin mainitaan sitä, että vesivoima on dramaattisesti muuttanut enemmistön suurista joistamme ja lukuisia pieniä puroja. 

Neljä ruotsalaista luontojärjestöä on sen vuoksi vuosia tehnyt yhteistyötä jotta ruotsalainen vesivoima sopeutettaisiin ympäristöön. Pidämme outona sitä, että nykyaikaiset ympäristövaatimukset eivät koskisi sellaista elinkeinoa, joka on pilannut kalakannat sekä köyhdyttänyt muutakin eläin- ja kasvikuntaa, ja itse asiassa tuhonnut toimivia ekosysteemejä. Mutta kysymyksellä on myös suurempi, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuutensa. Vesivoiman ja uiton rakentamisen aikaiset työpaikat ovat aikaa sitten poistuneet. Sittemmin vesivoiman automatisoiminen on yhä vähentänyt työtilaisuuksia jokien varsilla. Jäljellä ovat voimalaitospadot, kuivuneet uomat, eroosio-ongelmat sekä riistetyt kalastus- ja virkistysmahdollisuudet. Tukien kautta maaseudulle tuleva korvaus on täysin riittämätön. Koko Uumajanjoelle korvaus on vain 27 miljoonaa kruunua vuodessa. Mutta nyt on aika kääntää kehityksen kulku. Vesivoiman ympäristösopeuttamisen kautta luodaan haja-asutusalueelle isoja taloudellisia arvoja rakentamalla kalateitä, kalaritilöitä, ohivirtauskanavia ja purkamalla patoja. Kun kalat palaavat, luodaan edellytyksiä urheilukalastukselle ja kalaturismille. Elävien vesistöjen liepeillä voi yhteiskuntakehitystä tapahtua niin että ihmisetkin viihtyvät ja haluavat asua siellä. Sillä miljöötavoite ”Elävät järvet ja joet” ei koske ainoastaan luontoa, vaan myös ihmisiä. Tämän todistaa se suuri määrä paikallisia ryhmiä – urheilukalastusyhdistyksiä, vesiensuojeluliittoja, kyläkuntia, luonnonsuojelupiirejä ja jokiensuojeluryhmiä – jotka kaikki vaativat ympäristötoimenpiteitä vesistöihinsä. Itselleen ja ympäristölleen – työtä, terveyttä ja hyvinvointia.

Me neljä ympäristöjärjestöä jäseninemme ja tukijoinemme olemme osa tätä liikettä, teemme konkreettisia ennallistamishankkeita, tuomme esille toimenpide-ehdotuksia ja lobbaamme viranomaisia ja poliitikkoja eri tasoilla. Toivomme tämän raportin olevan toimeenpaneva voima paikalliselle kehitykselle, jota vesistömme niin paljon tarvitsevat, sillä se on edellytyksenä että me yhdessä viimein onnistumme saamaan kestävän pohjan vesivoimalle.  

Peter Westman Mårten Wallberg 

Luonnonsuojelupäällikkö WWF Varapuheenjohtaja Luonnonsuojeluyhdistys 

Anders Karlsson Christer Borg 

Pääsihteeri Urheilukalastajat Puheenjohtaja Älvräddarna 

-----------------------------------

1. YHTEENVETO

 

Ruotsalainen vesivoimarakentaminen aiheuttaa vakavia seuraamuksia vesiekosysteemissämme. Mm. autioituneet vesi- ja rantaympäristöt, vähentynyt luonnon monimuotoisuus sekä maalla että vedessä, menetetyt kalakannat ja matalampi biologinen tuotanto ovat negatiivisia ympäristövaikutuksia, joihin virtavesien hyväksikäyttö johtaa.Vaurioiden vähentämiseksi täytyy vesivoimatuotanto sopeuttaa ympäristöön eläinkanavien, minimipudotuksien ja luonnollisempien virtojen avulla. Jotta sellaisia muutoksia voidaan mahdollistaa, täytyy tämänhetkisen vesivoiman lupia tutkia ympäristölainsäädännön näkökulmasta, mitä hyvin rajoitetusti tehdään nykyään.

Usein esitetään taloudelliset syyt esteeksi näille ympäristösopeutuksille. Varmasti sekä toimijoiden työ maksaa, että osittain myös valtiolle aiheutuu kustannuksia vastata niistä vahingoista joita vesivoima on aiheuttanut ja yhä aiheuttaa vesijärjestelmiin. Kustannukset aiheutuvat yhtäältä fyysisistä toimenpiteistä, toisaalta tuotannonmenetyksistä. Tämä raportti todistaa että kustannukset ovatkin investointeja jotka luovat työpaikkoja haja-asutusalueelle. Vesiympäristöistä huolehtiminen luo lisäksi tämäntyyppisiä pitkäaikaisia arvoja kuten parempi paikallistalous, enemmän työtilaisuuksia sekä lisääntyneet vientitulot

Uusien laskelmien mukaan maksaa ruotsalaisen vesivoiman kohtuullinen ympäristösopeuttaminen, kunnianhimoisena tavoitteena yltää Vesidirektiivin päämääriin, vuosittain vähintään 900 miljoonaa kruunua vesivoimatoimenpiteissä vähintään 20 vuoden aikana. Summa vastaa 1,4 äyriä jokaista tuotettua kWh kohti. Nämä investoinnit tulevat luomaan vastaavan summan tuloja suunnittelijoille, konsulteille, rakennus- ja rakennustarvikeliikkeille sekä teknisten ratkaisujen valmistajille. Vuosittain tämä tarkoittaa vähintään 560 henkilötyövuoden lisäystä tuolla ajanjaksolla. Yhteensä täytäntöönpanoaikana luodaan siis yli 11 100 työtilaisuutta varsinkin maan harvaanasutuilla alueilla.

Enemmän kaloja ja kalastavia turisteja hyödyttää paikallisia kalastusmatkailuyrityksiä, majoitusyrityksiä, välinemyyjiä, ruokakauppoja ja myös muita paikallisia palveluyrityksiä vesistöjen liepeillä. Luonnollisesti hyötyä saavat myös alueelliset ja valtakunnalliset yritykset, esim. liikennöitsijät. Nämä tulot luovat tärkeitä heijastusvaikutuksia muihin elinkeinoihin. Tietyillä 33 ensisijaisella puro- ja jokiosuudella, joilla sekä biologisen että taloudellisen potentiaalin nähdään olevan erityisen suuren, on arvioitu että tulot paikallisilta ja vierailevilta käyttäjiltä riittävien ympäristösopeutustoimenpiteiden jälkeen nousevat jopa 1,6 miljardiin kruunuun vuodessa. Tämä liikevaihto tulee pääasiassa urheilukalastuksesta mutta myös muusta veteen ja luontoon liittyvästä vapaa-ajantoiminnasta. Voidaan laskea että jos kaikki hyödynnetyt purot ja joet ympäristösopeutetaan, niin ne voisivat tuoda yhteensä reilun 11 miljardin kruunun vuositulot, mikä tarkoittaa vähintään 6900 vuosityövuotta etupäässä jokien varsille. Osa näistä tuloista tulee tärkeinä vientituloina maahan tulevilta ulkomaalaisilta turisteilta. Kalastukseen, luontomatkailuun ja ekosysteemipalveluihin liittyvät arvot tulevat ”ikuisiksi” jos parannetut resurssit hallinnoidaan kestävällä ja vastuullisella tavalla.

Parempi ekologinen tila ja vahvistetut kalapopulaatiot hyödynnetyissä virtavesissä voivat myös luoda paremmat mahdollisuudet ammattikalastukselle. Ennen muuta tämä koskisi meri- ja rannikkokalastusta.  Itämeren alueen ympäristömyrkkyongelmat toki alentavat mahdollisuuksia lohen ja meritaimenen osalta. Mutta koska näillä lajeilla on avainrooli Itämeren ekosysteemissä ja sen kautta edistävät meren tasapainoa, voi lisäys lohikaloissa edistää ammattikalastajien ahven-, kuha- ja haukisaaliita. 

Suorien taloudellisten etujen lisäksi seuraa ympäristösopeutetusta vesivoimasta monia muita positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Luontoon liittyvillä vapaa-ajan aktiviteeteillä on selvästi myönteinen, ennaltaehkäisevä ja korjaava vaikutus sekä psyykkisiin että fyysisiin terveysongelmiin. Tämä nostaa ihmisten elämänlaatua ja vähentää yhteiskunnan sote-kuluja. Parantuneet vesistöt ja lisääntyneet vapaa-ajanviettomahdollisuudet lisäävät paikallista houkutusvoimaa ja siten jokivarsien paikallisverotuloja kun enemmän ihmisiä voi asua ja toimia siellä.

Vesivoimatoimenpiteiden lisäksi on suuri tarve muille toimenpiteille, jotta saavutetaan ympäristötavoitteet ja Vesidirektiivin vaatimukset hyvästä ekologisesta tilasta. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen muuta purojen ennallistamista uittokanavien poiston kautta, uitto- ja muiden pienien patojen purkamista sekä muutoksia tierumpuihin silloin kun ne estävät vaellusta. Vesivoiman ulkopuolisten patojen toimenpiteisiin arvioidaan investoinnin olevan lähes 550 miljoonaa kruunua joka vastaa yli 340 henkilötyövuotta. Ympäristönsuojeluvirasto on arvioinut että uittokanavien poisto maksaa n. 2,5 miljardia kruunua, vastaten lähes 1600 työvuotta. Viranomaiset arvioivat että väärinasennetut tai rikkinäiset tie- ja rautatierummut vaativat vähintään 3 miljardin investoinnin, toisin sanoen yli 1900 työvuotta. Tällä hetkellä on epäselvää kuinka vastuut näiden toimenpiteiden toteuttamisesta jaetaan. Moni näistä toimenpiteistä tarvitsee tulla tehdyksi vesivoimahyödynnetyissä vesistöissä, ja on todella merkityksellistä että nämä toimenpiteet ja ennallistamiset myös tehdään, jotta täysi hyöty urheilukalastuksesta, turismista ja muista veteen liittyvistä luontoaktiviteeteista pystytään realisoimaan.

Tällä hetkellä ei ole juurikaan olemassa asiallisia ja täsmällisiä tutkimuksia liittyen erityis-toimenpidehankkeisiin tai vesivoimalupien uudelleenarviointeihin. Ilman että vakavasti analysoiden punnitaan kaikki hyödyt ja toimenpiteiden kulut, sisältäen mm. vaikeammin arvioitavat parantuneen vesimiljöön, vahvistuneiden kalakantojen, vapaa-ajan ja turismin suorat ja passiiviset taloudelliset arvot, tulee päätösperusteista ala-arvoisia ja silloin on olemassa suuri riski heikkotasoisille päätöksille. Siksi on tärkeää että tehdään useampia hyvin perusteltuja tutkimuksia koskien vesivoiman ympäristösopeutettuja toimenpiteitä, sekä myös muilla osa-alueilla missä ympäristöä parantavat toimenpiteet asetetaan vastakkain yhteiskunnallisten tai elinkeinojen etujen suhteen.

Koko raportti osoittaa että investoinnit toimenpiteisiin vesivoimassa tulevat johtamaan vähintään 560 henkilötyövuoteen toimenpideajanjaksolla. Sitten kun olemme saavuttaneet paremman ympäristön tilan, paremman kalastuksen ja lisääntyneen turismin, tulevat investoinnit luomaan reilut 11 miljardia SEK vuosituloina ja vähintään 6900 vuosittaista henkilötyövuotta pitkällä ajalla. Samalla lisääntyy terveys ja hyvinvointi ennallistettujen vesimiljöiden lähellä asuvilla ja yhä useammat ihmiset haluavat asua ja toimia siellä. Ruotsalaisen vesivoiman ympäristösopeuttaminen on kokonaisuudessaan hyvin kannattava liiketoimi yhteiskunnalle.

 

2. TAUSTA JA TARKOITUS

 

Edellisen vuosisadan alussa oli teollistuminen lähtenyt Ruotsissa vauhdilla käyntiin ja siihen tarvittiin yhä enemmän sähköenergiaa. Siksi ei ole vaikeaa ymmärtää senaikaisia vesivoimapäätöksiä maan energiahuollon takaamiseksi. Vuoden 1918 Vesilaki ohjasi voimayhtiöitä rakennusprosessissa. Energia virtasi ja Ruotsista tuli moderni kilpailukykyinen teollisuusvaltio. Ympäristölle annettiin tuskin mitään huomiota tuossa vuoden 1918 Vesilaissa. Häikäilemätön hyväksikäyttö aiheutti suurten luontoarvojen menetyksen, kun valtaosa luonnollisista virtavesistä hyödynnettiin vesivoimalle.

Aikaa on kulunut ja paljon on muuttunut, varsinkin yhteiskunnan tieto ja ymmärrys siitä kuinka eri vesi- ja luontomiljööt ovat toisistaan riippuvaisia. Kuitenkin se on yhä tuo lähes 100 vuotta vanha laki, joka ohjaa lähes kaikkien Ruotsin vesivoimaloiden vaatimuksia. Sillä välin kun muu teollisuus on joutunut sopeutumaan uusiin lakeihin ja säädöksiin sitä mukaa kun uutta tietoa ympäristövaikutuksista on saatu, on vesivoimateollisuus sopeuttanut hyvin vähän. Valtaosalla vesivoimalaitoksista ja padoista on vanhemman lainsäädännön mukaiset luvat ilman uusia ympäristövaatimuksia. Alle 2 %:lla on tämänhetkiseen ympäristölakiin perustuvat luvat.

Tämän raportin tarkoitus on osoittaa ympäristösopeutetun vesivoiman kansantaloudellisia hyötyjä. Raportti näyttää erityisesti, kuinka paljon työpaikkoja sopeuttaminen loisi, varsinkin harvaanasutulla alueella, sekä kuinka välttämättömien toimien toteuttaminen voi vaikuttaa muihin elinkeinoihin. Tämä raportti siten täydentää niitä tutkimuksia joissa ainoastaan selvitetään ympäristösopeuttamisen kustannuksia. Toiveena siten on auttaa kohti parempaa ja tasapainoisempaa perustaa sekä lain soveltamisessa että uuden vesilain työstössä. Raportin ovat valmistelleet ympäristöjärjestöt WWF, Urheilukalastajat, Älvräddarna ja Luonnonsuojeluliitto saaden taloudellista apua Meri- ja vesivirastosta.

 

2.2 VESIVOIMAN VAHINGOT BIOLOGISELLE MONIMUOTOISUUDELLE JA YMPÄRISTÖLLE 

 

Olemassa olevista suuremmista energialähteistä on vesivoimalla melko matalat kasvihuonekaasupäästöt. Samanaikaisesti vesivoima kaikista energialähteistä vaikuttaa vesimiljööseen ja lähiluontoon hyvin kielteisesti tuomalla siten suurimman haitan biologiselle monimuotoisuudelle. Padot, kuivat uomat, säännöstellyt järvet sekä kaivetut tai räjäytetyt voimalaitoskanavat ovat hyvin suuria fyysisiä muutoksia luonnon normaaleihin toimintoihin. Tämä yhdessä kalojen vaellusesteen ja orgaanisen materiaalin kulkuesteen, sekä muuntuneiden virtausmallien ja vedenpinnan tasojen kanssa johtaa suuriin muutoksiin sekä paikallisesti että vesisysteemitasolla jossa suuren mittakaavan prosessit muuttuvat.

Vain muutamassa prosentissa Ruotsin n. 3700 luvanvaraisesta vesivoimalaitoksesta tai säännöstelypadosta on kalavaellustie rakennettu. Valitettavasti on moni näistä hieman vanhemmista rakennelmista tehty riittämättömillä tiedoilla sillä seurauksella että ne eivät toimi tyydyttävästi kalojen vaelluksessa. Yhä harvemmalla voimalaitoksella on riittävä suoja kalojen alavirtavaellukseen. Niitä kalateitä jotka soveltuvat sekä ylä- että alavirtaan vaeltamiseen on häviävän vähän. Maassa on vähemmän kuin 10 sellaista kalatietä jolla on ainakin 80 % tehokkuus. Lukumäärä on vain noin 0,2 % kaikista voimalaitoksista sekä padoista. Patoja arvioidaan Ruotsissa olevan yhteensä noin 11 000. Patojen kartoituksen tietoperusta on vaihteleva, mutta se osoittaa kuitenkin että patojen määrä on huomattavasti suurempi kuin aiemmin on uskottu. Suuri osa näistä 11 000 padosta on rakennettu ilman mitään lupaa. Merkittävällä osalla vesivoimalaitosten ulkopuolisista pienistä padoista kuten vanhoilla uittopadoilla, mylly- ja sahapadoilla on epäselvät vastuusuhteet, kuitenkin vahingot joita ne aiheuttavat vesimiljöille ja ekosysteemeille ovat samat.

Vesivoiman negatiivisiin seurauksiin vesiympäristölle on yritetty hyvin vähän vaikuttaa, mikä johtuu vanhentuneesta lainsäädännöstä tai puutteellisista huoltotoimista. Seuraavassa kappaleessa tehdään yhteenveto vesivoiman negatiivisista vaikutuksista vesimiljöölle ja luonnolle.

Vesivoimaan sisältyy se että ihminen estää veden virtauksen vesistössä rakentamalla padon poikittain joen yli. Luonnollinen koski katoaa ja vesistöön tulee lovi. Joskus vesi johdetaan putken tai räjäytetyn tunnelin kautta pidemmälle padon alapuolelle, mikä tarkoittaa sitä että koskipaikkoja kuivuu kokonaan, joskus kymmenien kilometrien etäisyyksiä, joilla ei jää ollenkaan vesielämää jäljelle. Koskiosat joihin voimalaitokset ja padot rakennetaan, ovat tavallisesti vesistön tuottavimpia osia, minkä tähden biologiset menetykset ovat erityisen tuntuvia vesisysteemeissä.

Koskemattomat vesistöt ovat avoimia systeemejä. Kaikki elämän muodot voivat liikkua alavirtaan mutta usein myös ylävirtaan. Voimalaitos- ja säännöstelypadot estävät tehokkaasti kalojen vaelluksen, ainakin sen mikä suuntautuu ylävirtaan. Monet kalat kuolevat tai vahingoittuvat kun ne siirtyvät alavirtaan voimalaitoksen turbiinien läpi. Kalojen lisääntyminen vähenee huomattavasti kun ne eivät voi liikkua vapaasti ruoan etsinnässä ja talvehtimispaikkoihin. Iso määrä kalakannasta on tippunut kokonaan vaellusmahdollisuuksien loputtua.

Virtaus säännöstellyissä vesistöissä voi vaihdella huomattavasti riippuen siitä kuinka paljon vettä kullakin hetkellä ajetaan voimalaitosten tai patoluukkujen läpi. Pahinta on silloin kun ns. nollajuoksutus sallitaan, eli kun voimalaitos suljetaan kokonaan pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa niin että vesi lakkaa kokonaan virtaamasta. Kaikki virrassa elävien hyönteisten lisääntyminen loppuu ja monilla kalalajeilla on vaikea löytää ruokaa. Jopa ns. lyhytaikainen säännöstely, jossa voimayhtiöt lyhyessä ajassa dramaattisesti muuttavat vedenvirtausta sopeuttaen sähköntuotantoa kysynnän ja hinnoittelun mukaan, vaikuttaa vesielämään negatiivisesti. Lisähuolta aiheuttaa ns. käänteinen vedenkuljetus. Se tarkoittaa sitä että säännöstelyaltaat täytetään keväällä ja kesällä, ja taas tyhjennetään tarpeen mukaan talviaikaan. Tämä on täysin päinvastaista luonnolliseen virtaukseen joka on hiljaisinta talvella jolloin kalat ja pohjaeläimet ovat sopeutuneet säästöliekillä elämiseen. On tuhoavaa altistua silloin suurille virtauksille ja juoksutusvaihteluille. Lisäksi silloin puuttuvat luonnolliset kevättulvat, joilla on suuri merkitys sekä vesiekosysteemille mutta myös läheisille rannan ekosysteemeille jotka ovat sopeutuneet ja riippuvaisia tulvista. Sellaisia nykyään uhanalaisia ekosysteemeitä ovat esim. tulvametsät ja rantaniityt.

Kaikista suuriin jokiin liittyvistä järvistä, kuten monista sivujokien järvistäkin, on tehty säännöstelyaltaita. Niistä kevättulvien ja sateiden vesi säästetään käytettäväksi silloin kun sitä eniten tarvitaan sähköntuotantoon. Ero korkeimman ja matalimman vedentason välillä on säännöstelyaltaissa hyvin suuri ja siksi niissä löytyy maamme kaikkein autioituneimmat luonnonympäristöt. Elinympäristöt hedelmällisimmillä matalikoilla kuolevat jatkuvissa vedenpinnan vaihteluissa. Mikään pohjakasvi tai –eläin ei voi selviytyä sellaisessa ympäristössä. Kaikki organismit ylempänä ravintoketjussa kärsivät tästä. Säännöstely tarkoittaa myös ravintoaineiden huuhtoutumistanäissä altaissa jotka siten luonnottomasti köyhtyvät.

Vahingot vesivoimasta ovat suurin piirtein samat, olivatpa voimalaitokset suuria tai pieniä. Vahvasti säännöstelty pienempi vesistö on toki alttiimpi muun tyyppisille ympäristövaikutuksille kuten happamoitumiselle ja metsätalouden vaikutuksille.

 

3. YMPÄRISTÖSOPEUTETUN VESIVOIMAN TALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET 

 

Jotta pystyttäisiin saavuttamaan ympäristösopeutetun vesivoiman vaadittava taso sekä täyttämään EU-direktiivien määräykset, tarvitaan suuria investointeja. Suuri osa näistä kustannuksista tulee todennäköisesti päätymään voimayhtiöiden maksettavaksi, kun saastuttaja maksaa -periaatetta sovelletaan oikealla lailla. Vesivoimateollisuus on toki pitkään ollut vapautettu tästä periaatteesta sekä ympäristölakien vaatimuksista joihin muu lain mukaan ympäristölle vaarallinen toiminta joutuu sopeutumaan. Näitä vesivoiman kustannuksia on maksettu julkisilla tai muilla ulkopuolisilla varoilla.

Vesivoiman ympäristösopeuttaminen antaa toki paremmat edellytykset muiden elinkeinojen taloudelliselle kehitykselle. On kyse elinkeinoista jotka perustuvat vesistöjen biologiseen monimuotoisuuteen, vahvoihin kalakantoihin ja houkuttelevampaan luontoon. Nämä vesivoimalaitosten ja patojen ympäristösopeuttamiset tuovat yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan suuria etuja. Seuraava kappale antaa yleiskuvauksen pääasiallisista aloista, joissa ympäristösopeutettu vesivoima antaa edellytyksiä kehitykseen ja lisää sekä paikallisia tuloja että tärkeitä vientituloja.

 

3.1. Kasvu matkailuelinkeinossa

 

Ruotsin matkailuelinkeino on kasvanut useina peräkkäisinä vuosina. Varsinkin viennin osuus (nyt 37 %) on kasvanut paljon nopeammin kuin muilla elinkeinoaloilla. Matkailuelinkeinon osuus Ruotsin bruttokansantuotteesta on n. 3,1 %, joka on lähes kaksi kertaa enemmän kuin maa-, metsä- ja kalatalous yhteensä. Kasvumahdollisuudet alalla ovat edelleen hyvät.

Tutkimusten mukaan ovat metsät, järvet ja joet luontomatkailulle tärkeimmät luonnonympäristöt. Kalastus on yksi tärkeimmistä luontomatkailun aktiviteeteista. Urheilukalastusturismilla on merkittävä vaikutusmahdollisuus Ruotsin kehitykseen matkailumaana.

Urheilukalastus on yksi Ruotsin laajimmasti levinneistä harrastuksista, kun lähes 2 miljoonaa ruotsalaista kalastaa vuosittain. Sen lisäksi Euroopassa on 25 miljoonaa aktiivista harrastuskalastajaa, joiden aikaansaama liikevaihto on 25 miljardia euroa vuosittain. Lisäksi Amerikassa arvioidaan olevan 60 miljoonaa urheilukalastajaa, joiden aktiivisin osa käyttää n. 48 miljardia dollaria vuosittain harrastukseensa. Muun maailman harrastajat tulevat vielä lisäksi. Kalastusharrastajat käyttävät usein merkittäviä summia harrastukseensa. Moderni urheilukalastus on kestävää koska harrastajat ja yritykset tietävät kalamäärien säilyttämisen ja lisäämisen tärkeyden.

Kalastusturismi tuo merkittäviä rahamääriä ja markkina on suuri kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälisesti on mahdollista helposti saavuttaa merkittäviä kohderyhmiä. Kehitysmahdollisuudet elinkeinolla ovat siis erityisen hyvät. Kalastusturistit haluavat kotimaahansa verrattuna suurempia kaloja ja erilaisia kalalajeja kalastaen luonnonkantoja niin luonnollisissa ympäristöissä kuin mahdollista. Tämä keskeinen syy matkustaa vaatii, että Ruotsissa on löydyttävä korkea biologinen monimuotoisuus ja vahva kalakanta vesistöissä.

Lisääntynyt kalastusturismi on hyödyksi kalastusmatkailuyrityksille, majoitusliikkeille, varustemyyjille, ruokakaupoille sekä muille vesistöjen varsien palveluyrityksille. Kasvusta hyötyvät myös muut paikalliset ja valtakunnalliset yritykset, kuten liikennöitsijät. Tulot näistä hyödyttävät yhteiskunnan muuta elinkeinoelämää sekä lisäävät verotuloja. Työpaikat lisääntyvät valtakunnallisesti, varsinkin harvaanasutuilla seuduilla.

Suorien taloudellisten etujen lisäksi ympäristösopeutetusta vesivoimasta seuraa monta muuta positiivista vaikutusta yhteiskuntaan. Paremmat mahdollisuudet urheilukalastukseen ja muihin luontoaktiviteetteihin lisää kansanterveyttä ja palautumista sairauksista. Luontoon liittyvillä harrastuksilla on myönteinen, ennaltaehkäisevä ja kuntouttava vaikutus sekä psyykkisiin että fyysisiin sairauksiin, joka lisää ihmisten elämänlaatua samalla kun se vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Luontoaktiviteetit yhdistävät ihmisiä.

Päätöskappaleissa on laskelmia ja arvioita siitä millainen pitkäaikaisesti kestävä taloudellinen vaikutus ympäristösopeutetulla vesivoimalla arvioidaan Ruotsille olevan.

 

3.2 Kasvu rakennusalalla

 

Vesivoiman ympäristösopeuttaminen luo tuloja ja työpaikkoja myös niillä teollisuuden aloilla jotka suoraan ovat mukana toimenpiteiden toteuttamisessa. Tämä koskee varsinkin rakennusalaa, mutta myös konepajateollisuutta. Suuri määrä voimalaitoksia ja säännöstelyaltaita tai -patoja ympäri maata pitää muokata, sillä seurauksella että uutta tekniikkaa, kuten vaellusteitä ja uusia turbiineja, pitää rakentaa. Myös purettaviksi joutuvia rakennelmia on joissakin tapauksissa. Työt tapahtuisivat pitkällä aikavälillä luoden merkittäviä tuloja suunnittelijoille, konsulteille, erityisasiantuntijoille, rakennusliikkeille ja tavarantoimittajille. Myös nämä tervetulleet työtilaisuudet olisivat maan harvenpaan asutuilla seuduilla.

Päätöskappaleissa tehdään yleislaskelmia mitä tuloja ja työtilaisuuksia ympäristösopeutustoimenpiteillä arvioidaan olevan toteutusvaiheessa.

 

3.3 Mahdollisuudet ammattikalastuksessa

 

Virtavesistöjen parantunut ekologinen tila ja kasvaneet kalakannat voivat myös luoda parempia edellytyksiä ammattikalastukselle, varsinkin merellä ja rannikon läheisyydessä. Valitettavasti Itämeressä on isoja ympäristömyrkkyongelmia, jotka voivat toisaalta haitata mahdollisuuksia ammattikalastukselle.

 

4. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET JA TÄMÄNHETKINEN TILANNE

 

Ympäristösopeutetusta vesivoimasta keskustellaan muissakin maissa joissa on vesivoimatuotantoa. Se on tärkeä kysymys myös niissä kehittyvissä maissa, joissa sähkön tarve on suuri ja edellytyksiä vesivoimalle on olemassa. Sen vuoksi kansainvälinen vesivoimateollisuus yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa julkaisi v. 2008 ns. Hydropower Sustainability Assessment Protocol -esityksen. Tässä protokollassa esitellään ohjeita ja menetelmiä jotka varmistavat että niissä prosesseissa, jotka johtavat vesivoimalaitosten perustamiseen, otetaan huomioon ympäristö ja ekologinen monimuotoisuus, sosiaaliset seuraukset, ihmisoikeudet, jne.

EU:n Vesidirektiivi koskee kaikkia jäsenmaita. Vesivoiman ympäristösopeuttamista suunnitellaan ja tehdään monissa maissa, mutta ne ovat menossa eri vaiheissa.

Vesidirektiivin keskittyminen valuma-alueisiin on pakottanut maat yhteistyöhön. Esim. Reinin varren Alankomaat, Ranska, Saksa ja Sveitsi ovat yhdessä toteuttaneet paljon toimia ja vielä lisää suunnitellaan, jotta tämän suuren joen ekologista monimuotoisuutta ja ympäristöä parannettaisiin. Kalaportaita ja ohivirtauskanavia on rakennettu patojen ja voimalaitosten ohi. Kutupohjia on ennallistettu sekä pää- että sivuhaaroissa. Yksi Reinin kalakäytävistä on ylävirtaan Baselista Rheinfeldenissä. Se on Euroopan suurin virtakaloille rakennettu lisääntymis- ja kasvamisalue.

Seuraavana yleinen esittely joidenkin maiden vesivoimatoimenpiteiden ajankohtaisesta tilanteesta.

Suomi:

Suomen joet ovat suuressa määrin rakennettu vesivoiman hyödyntämiseksi. Maassa ei ole periaatteessa yhtään itsestään lisääntymiskelpoista luonnonlohijokea jäljellä. Viime vuosina on toki monia toimenpiteitä vesivoimassa tehty ja Suomen hallitus päätti v. 2012 kansallisesta kalatiestrategiasta. Sen tärkein tavoite on pelastaa ja vahvistaa vaeltavat merilohi- ja meritaimenkannat. Strategiassa todetaan että kun kalat voivat jälleen vaeltaa jokiin, luo se positiivisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia, sekä kestävän kalastuksen. Strategiaan sisältyy ajatus vaihtaa lohikalojen istutukset luonnolliseksi lisääntymiseksi. Kalojen luonnollinen lisääntyminen palautetaan parantamalla kalojen vaellusmahdollisuuksia ja mahdollisia kutualueita, esim. kalateiden avulla sekä päästämällä vettä kuiviin joenuomiin ja entisöimällä koskia joista uittokanavat on purettu.

Norja:

Valtaosa Norjan sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Norjalla on, poiketen Ruotsista, vesivoiman ympäristövaatimuksiin ja niiden noudattamiseen lakisääteiset määräykset. Norjan voimalaitokset ovat suuressa määrin ns. purovoimaloita, joiden sähköntuotanto tulee jatkuvasti virtaavasta vedestä, ja Ruotsia vähemmässä määrin säännöstelypatojen vedestä. Norjassa on lähes 450 kalatietä, mikä on enemmän kuin kaksinkertaisesti Ruotsin määrä. Niistä n. 360 on kalaportaita merilohelle ja -taimenelle. Kalatiet ovat avanneet kaloille jopa 2500 km pituudelta vesistöjä, jotka muuten olisivat olleet fyysisten esteiden katkaisemat. Norjalaiset tutkimukset osoittavat että nämä kalojen määrän lisäämiseen tähtäävät investoinnit puolestaan lisäävät matkailijoiden rahankäyttöä. Norjan hallitus on päättänyt tarkistaa 340 vesivoimalalupaa v. 2022 mennessä tarkoituksenaan saada aikaan ympäristöparannuksia säännöstellyissä vesistöissä sekä ajantasaistaa lupien vanhoja ehtoja. Erilaisia hankkeita on meneillään biologisen monimuotoisuuden ja kalavarantojen parantamiseksi.

Tanska:

Tanskalla on hyvin vähän käytössä omaa vesivoimaa sähkötuotannossa. Vesien esteinä on lähinnä toisenlaisia patoja ja rajoitteita. Joitakin ennallistamishankkeita on tehty ja muita suunnitellaan, esim. kalatietä Guden-joen vesivoimalan ohi.

Ranska:

Ranskassa on jo pitkään tehty sopeutuksia ympäristöystävällisempään vesivoimaan. Tällä hetkellä on meneillään hankkeita joissa joko helpotetaan kalojen kulkua tai puretaan patoja. Monessa ajankohtaisessa projektissa on tarkoituksena vahvistaa Atlantin-lohen kantaa.

Itävalta:

Itävalta muistuttaa Ruotsia sekä siinä että vesivoimalla on ollut vahva lainsuoja ja siinä että voimalaitosten aiheuttama haitta ei ole yleisesti tunnettu asia. Toimenpiteet ovat olleet vähäisiä, ehkä johtuen siitä että Itävallalla ei ole merestä nousevia kaloja. Tehdyt toimet ovat koskeneet kalateiden rakentamista, vaikka luonnonsuojelijat myös näkevät tarpeelliseksi ennallistaa kutualueita jotta toimenpiteillä olisi vaikutusta.

Saksa:

Saksa voi ylpeillä Euroopan suurimmilla kalaportailla Elbe-joessa, jossa miljoonas kala kulki jo kolme vuotta avaamisen jälkeen v. 2013. Myös muilla paikoilla Saksassa on meneillään toimia tai suunnitelmia. Esim. Isar-joella, joka virtaa Münchenin läpi, ovat toimenpiteet aikaan saaneet monimuotoisuuden lisääntymisen ja samalla on lisätty vapaa-ajanviettoalueita sekä paikallisille asukkaille että vierailijoille.

Iso-Britannia:

Isossa-Britanniassa on vuosien varrella tehty useita ennallistamishankkeita, erityisesti on tehty toimenpiteitä jotka liittyvät pienempiin patoihin ja koskialueisiin ja elinympäristöihin. Suuri voimayhtiö Scottish Hydro on jopa rakentanut 36 vesivoimalaitokseen isoja kalateitä, joissa kalojen läpipääsemisprosentti on korkea 90–95 %. 

USA: 

USA on maa jossa on eniten vaellusesteitä: virtaavissa vesissä on 66 000 patoa, mutta vain 2500 näistä on vesivoimalaitoksia. Vaikka jäljellä on suuri tarve toimenpiteille, on USA kuitenkin maa joka on päässyt pisimmälle patovahinkojen korjaamisessa. 60-luvulta 80-luvulle tapahtui murros, jolloin vesivoiman ja kastelujärjestelmien aiheuttamia haittoja alettiin huomata ja samanaikaisesti alettiin arvostaa luonnollisia vesiä, vapaa-aikaa ja urheilukalastusta. Silloin tehtiin myös lakimuutoksia jotka asettivat vaatimuksia ympäristösopeuttamiselle. Luvat on rajoitettu ajallisesti ja sisältävät vaatimuksen että toiminnanharjoittajat myös kustantavat vaadittavat sopeutustoimet, kuten toimivat kalatiet. Aikarajoitettu lupa tarkoittaa että uusimisen yhteydessä laitokset täytyy kunnostaa ja varustaa paremmalla ja ympäristöystävällisemmällä tekniikalla. Nämä lait ovat aikaansaaneet sen että USA on päässyt paljon pidemmälle vesivoiman ympäristösopeuttamisessa. Lain vaatimuksista johtuen käy usein jopa niin että pato puretaan koska sen korjaaminen tulisi liian kalliiksi. 

Tähän mennessä on purettu 1100 patoa, jokunen huomiota herättävimmistä on ollut suurempituottoinen vesivoimalaitos tai pato, kuten v. 1999 Edwards Dam Mainen osavaltiossa tai 2014 päätökseen saatettu Glines Canyonin padon purku Washingtonin osavaltiossa. Nykyäänkin on meneillään monia pieniä ja suuria restaurointihankkeita USA:ssa.

Läpiviedyistä suurista projekteista on huomattu että ekosysteemin monimuotoisuus palautuu nopeammin kuin oli luultu, kun vesi on taas saanut virrata vapaasti jokilaaksoissa. Patojen purku on myös säästänyt rahaa, kun ei ole laitosten ylläpitokustannuksia eikä suoria tai epäsuoria luonnonsuojelukustannuksia, kuten kalateiden ylläpitoa. Lisäksi patojen purkaminen ja luonnon voimavarojen uudelleenluominen tuo tuloja esim. lisääntyneistä vapaa-ajan mahdollisuuksista kuten urheilukalastuksesta, melonnasta ja koskenlaskusta. Paikoin voi jopa ammattikalastus olla jälleen mahdollista.

Amerikkalaisissa toimenpidehankkeissa on usein tarkasteltu asiaa kokonaisvaltaisesti koko valuma-alueella. Sen lisäksi amerikkalaiset ovat osanneet ottaa kaikki hyödyt ja arvot mukaan kulu-hyötyanalyyseihin, myös ne pehmeämmät ja hankalasti hinnoiteltavat arvot. On voitu lisätä luonnon arvoa, ja saada siitä taloudellista hyötyä, yhtä aikaa kun sähkön tuotanto on voitu pitää samalla tasolla lisäämällä sitä valuma-alueen vähemmän tärkeillä luontoalueilla. Samanlainen ehdotus on annettu Ruotsissa koskien Ljusnan-joen säännöstelyä. Tämäntyyppistä eri etujen ja hyötyjen yhdistämistä toivotaan lisää Ruotsiinkin.

Ruotsi:

Ruotsi ei ole kärkikastia vesivoiman ympäristösopeuttamisessa. Joitakin kiitettäviä esimerkkejä voidaan kuitenkin mainita. Mörruminjoen alempi, Mariebergin, voimalaitos puretaan eri osapuolten yhteisellä päätöksellä. Hallandin Himle-joella on 80-luvulta alkaen tehty monta ennallistamishanketta. Kaikki vesioikeudet on lunastettu ja kaikki padot ja voimalaitokset on purettu hyvin positiivisin seurauksin. Niin näissä kuin muissakin kiitettävissä tapauksissa on huomattavaa, että mitään näistä ei ole toteutettu ilman julkista tai eri ympäristörahastojen tukea. Kaikki nämä tapaukset ovat olleet pienimuotoisen sähköntuotannon piirissä. Suurten sähköntuottajien toimenpiteet ovat vähäiset ja tähänastiset kalatiet ovat riittämättömiä teknisesti, koska niissä on liian pieni läpikulkutehokkuus. 

 

5. TALOUDEN ARVIOINTIMENETELMÄT JA KOKEMUKSET

 

Vaikka vesivoiman piirissä, varsinkin USA:ssa, on tehty paljon toimenpideprojekteja, on harvoin nähty tutkimuksia patojen purkamisen tai ympäristösopeuttamisen taloudellisista vaikutuksista. Yksi syy siihen on että monet hankkeista ovat tuoreita eikä ole kulunut riittävästi aikaa jotta vaikutusten arviointia voitaisiin tehdä. Hankkeissa ei myös yleensä ole varauduttu seurausten tutkimiseen, vaikka olisi tärkeää kerätä faktaa seurauksista, jotta voidaan tehdä luotettavia ennusteita toimenpiteiden odotettavissa olevista taloudellisista vaikutuksista muissa kohteissa. USA:ssa tehdään parhaillaan tutkimusta muutaman läpiviedyn projektin seurauksista, joka toivottavasti antaa arvokasta tietoa lähitulevaisuudessa.

 

5.3 Houkuttelevien vesistöjen taloudellinen puoli

 

On oleellista että Ruotsin valjastettuja vesistöjä ja muita paikkoja, joilla on mahdollisuuksia ekologisten parannusten kautta kehittyä taloudellisessa mielessä, verrataan enemmän kehitettyihin kohteisiin jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet urheilukalastukseen ja muihin vesistöjen varren harrastuksiin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä tunnetuista kohteista joista on myös tehty arviointeja.

Henry’s Fork

Henry’s Fork on hyvä esimerkki syntyvistä mahdollisuuksista kun on 50 km hyviä virtapaikkoja perhokalastukselle. Se on noin kaksinkertainen matka kalastamisaluetta kuin Vindel-joella Sorselen kunnassa, joka sinänsä on suosittu taimenen ja harjuksen kalastuspaikka. Sorselessa arvioidaan urheilukalastuksen tuovan liikevaihtoa SEK 21 miljoonaa vuosittain. Henry’s Forkissa on vain kuukauden pidempi kalastussesonki (touko-syyskuu) mutta urheilukalastusturismin liikevaihto oli v. 2005 USD 29 miljoonaa (vastaa SEK 240 milj) ja 850 vuosityöansiota, sekä jonkin verran liikevaihtoa muusta jokeen liittyvästä matkailusta. Asuminen alueella lisäsi liikevaihtoa saman verran. Kaiken kaikkiaan oli Snake Riverin yläosien liikevaihto melkein USD 53 milj (SEK 450 milj) ja 1460 työtilaisuutta turismissa. Henry’s Fork houkuttelee vieraita ympäri maailman kalastamaan, luontoon ja liittyviin palveluihin.

Tweed-joki

Tweed-joki on jo pitkään ollut hyvin kehittynyt urheilukalastusjoki Skotlannissa. Se on tunnettu yhtenä Ison-Britannian parhaimpana lohijokena jo 1800-luvulla. Lohi- ja meritaimenpitoinen osa joesta on noin 160 km pitkä. Veden virtaamakeskiarvo on 78 m3/s mikä vastaa Ruotsin Motala-jokea Norrköpingissä. Kalastus tuo tuloja lähes 18 miljoonaa puntaa vuosittain, eli n. 233 miljoonaa kruunua. Kokopäiväisiä vuosityöansioita luodaan lähes 500.

Spey-joki

Tweed-joen lailla on Skotlannin Spey-joki myös jo pitkään kehittynyt urheilukalastusalue kuuluen aivan suosituimpiin koskikalastusalueisiin Isossa-Britanniassa. Lohen ja taimenen liikkuma-alue on n. 170 km pitkä ja siellä on veden keskivirtaama 64 m³/s. V. 2008 on tutkittu että Spey-joki tuotti 12,6 miljoonaa puntaa tuloja vuosittain urheilukalastuksesta.

Gaula sekä muut Trondheimin vuonon joet

Trondheimin vuonon jokialue on Norjan suosituin lohenkalastusalue. Noin kolmasosa kaikista Norjan lohenpyytäjistä on kalastanut ainakin jonkun kerran joka vuosi näissä joissa. Suorat tulot lohenkalastuksesta ovat n. 250 miljoonaa Norjan kruunua, mutta lohenkalastuksen koko talousvaikutuksen alueella arvioidaan olevan niinkin korkean kuin 2,8 miljardia NOK. Alueella on kolme isoa virtaa, kaksi keskikokoista ja seitsemän pienempää jokea. Gaula, joka on suurin virroista, on 140 km pitkä. Tämän joen arvioidaan yksin tuovan suoria tuloja 100 milj. NOK. Vuosittain 20 000-100 000 lohta nousee jokea ylös kutemaan. Vertailun vuoksi, Ruotsin kaikista runsaimmassa lohijoessa, Tornionjoessa, nousi 100 000 lohta kutupaikoille v. 2014, eli vastaava lukumäärä joka nousee kaikissa Trondheimin vuonon joissa yhteensä. Norjassa kalastaa lohta kaikissa joissa yhteensä vuosittain 150 000 urheilukalastajaa, joista lähes kolmasosa on ulkomaalaisia turisteja.

Mörruminjoki

Mörruminjoki on keskikokoinen eteläruotsalainen joki, joka virtaa alkulähteiltään 190 km ennen kuin se laskee mereen. Alimmat 16 km ennen ensimmäistä vaellusestettä, on Ruotsin tunnetuimpia lohen ja meritaimenen urheilukalastusalueita. Vaikka kalateitä on asennettu ensimmäisiin voimalaitoksiin, vaikuttaa vesivoimalaitokset huomattavasti ylävirtaan olevilla alueilla. Tällä hetkellä siis ainoastaan alin vyöhyke on arvokas resurssi lohen ja meritaimenen kalastukselle. Aiempi tutkimus on arvioinut, että kalastus tuo tuloja alueelle n. 50 miljoonaa SEK.  Sveaskogilla, joka myy valtaosan joen kaloista sekä pitää kalastuskauppaa ja ravintolaa, on 20 miljoonaan SEKin liikevaihto. Sen lisäksi tuloja saavat muut palveluyritykset ja kauppaliikkeet alueella.

Tornionjoki

Tornionjoki ei oikeastaan ole hyvä esimerkki kehitetystä kalastusmatkailukohteesta sellaisenaan kuten jo mainitut vesistöalueet ovat. Se on oikeastaan esimerkki suuresta joesta, joka on alkanut tuoda aika paljon tuloja, johtuen merkittävästi kasvaneesta lohennoususta viime vuosina. Lohi voi nousta yli 500 km tässä joessa. V. 2014 lunastettiin 10 600 viehelupaa alueelle, jonka muodostavat Tornionjoki ja sivujoet Muonionjoki ja Könkämäeno. Kalastajien määrä oli muutamassa vuodessa melkein kaksinkertaistunut yhtäkkiä. 86 % kalastajista tulee muilta paikkakunnilta. Nämä turistit olivat keskimäärin 6 vuorokautta kalastamassa alueella. Matkan aikana he käyttivät eniten rahaa asumiseen, ruokaan ja kalastusvälineisiin. Menoihin kuuluivat myös kalastusluvat, veneenvuokrat ja tietysti matkat. Kun kaikki kulut huomioitiin, toi urheilukalastus suoria tuloja 5,9 milj EUR. Tiedot perustuvat seurantaan, jonka Suomen luonnonvarakeskus ja Norrbottenin lääninhallitus on tehnyt. On valtavat mahdollisuudet kehittää Tornionjoen kalastusturismia ja uusia yrityksiä, edellyttäen että lohen nousu jatkuu ja että ammattitaitoisia yrittäjiä asettuu sinne ja he saavat sopivat toimintaedellytykset.

Vindel-joki Sorselen kunnassa

Sorselen kunta on viime vuosina kehittynyt urheilukalastajien suosituksi kohteeksi Ruotsissa, vetonaulana harjuksen ja taimenen perhokalastus Vindel-joella. Kalastusta harjoitetaan myös sivujoilla sekä alueen järvillä ja lammilla. Perhokalastus on laadukasta ja himoitaan kalastaa varsinkin alueen suuria taimenia. Sorselen kunnan matkailuelinkeinojen liikevaihto v. 2013 oli 93 miljoonaa SEK, mikä vastaa noin 82 henkilötyövuotta. Yöpymisten lukumäärä oli 50 000, joista 30 % oli kesä-syyskuun aikana, eli urheilukalastus sesonkina. Noin 75–80 % yöpyjistä arvioidaan silloin olleen juuri urheilukalastajia, mutta myös pienempi osa matkailijoita joilla on muita koskiin liittyviä mielenkiintoja. Siis Vindel-joen tämä osa lähivesineen tuo ainakin 21 miljoonaa SEK vuosittain vierailijatuloja vastaten 19 henkilötyövuotta. Myös paikalliset asukkaat hyödyntävät vesistöjä ja niiden luomia arvoja. Alueen kehitysmahdollisuudet ovat hyvät, perustuen uusien kalastusalueiden jalostamiseen sekä houkutteleviin palveluihin niillä osuuksilla mutta myös jo olemassa olevien majoituspalveluiden laadun parantamiseen.

 

6. YMPÄRISTÖSOPEUTETUN VESIVOIMAN TALOUDELLISET ARVOT RUOTSISSA

 

Sekä viranomaiset että voimalaitosteollisuus ovat laskeneet ja arvioineet vesivoiman ympäristösopeuttamisen kulut voimalaitosteollisuudelle Ruotsissa. Mutta arvioita ja tutkimuksia, miten sopeuttaminen samanaikaisesti vaikuttaisi muiden elinkeinojen talouteen, ei ole tehty. Samoin puuttuu koonti siitä mitä taloudellisia arvoja parempi biologinen monimuotoisuus voi luoda urheilukalastus- ja virkistysmahdollisuuksille. Sellaisten arviointien puuttuminen vääristää kulu-hyötyanalyysit ja päätösperusteet jolloin päätökset yksipuolisesti perustuvat kuluihin. Luonnollisesti sellaiset perusteet harvoin ovat eduksi päätöksille luonnonmukaisista toimenpiteistä.

Seuraavassa kappaleessa käydään läpi ympäristösopeuttamisen luomia suoria taloudellisia arvoja ja tehdään sekä tarkkoja että karkeita arvioita sen taloudellisista seurauksista. On kyse sekä toteuttamisvaiheen että pitkäaikaisista parantuneen biologisen monimuotoisuuden urheilukalastukselle ja muulle virkistysmatkailulle aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

 

6.4 Pitkäaikaiset taloudelliset arvot kalastuksessa, virkistystoiminnoissa ja matkailussa 

 

Parannettu vesiympäristön tila ja biologinen monimuotoisuus meidän vesivoiman hyväksikäyttämissä vesistöissä luo edellytyksiä pitkäaikaiselle kestävälle kehitykselle monissa elinkeinoissa. Virkistystoiminnot kuten kalastus, melonta, eläin/lintu/luonnontarkkailu ym. tuovat paikallisia tuloja ja alueellisia tuloja yrittäjille, matkatoimistoille ja muulle palvelusektorille. Terveempi vesimiljöö lisää paikkojen houkuttelevuutta, joka taas auttaa matkailuelinkeinon kehittymisessä. Ruotsalaisten lisäksi tämä tuo myös huomattavia vientituloja ulkomaisilta turisteilta. Viennin arvo matkailussa on n. 37 %. Urheilukalastuksen ja siihen liittyvän turismin kehitysmahdollisuudet ovat suuret, jos tehdään riittäviä toimenpiteitä vesivoiman hyödyntämissä vesissä. Mahdollisuudet vaihtelevat johtuen eri syistä eri vesistöissä, mutta Ruotsissa on verrattuna moniin muihin maihin epätavallisen paljon potentiaalia helposti saavutettavissa virtavesissä joissa on houkuttelevia kalalajeja. Lisäksi Ruotsissa on useita isokokoisia ja ainoalaatuisia lohikantoja esim. Vänern-järvessä, Em-, Mörrumin- ja Säve-joissa.

Valitettavasti nyt ei käytännössä ole olemassa yhtään ruotsalaista tutkimusta joka yksilöisi taloudelliset arvot parantuneesta biologisesta monimuotoisuudesta ja vesiympäristöstä kattaen sekä aktiivisen että passiivisen käytön. Tämän raportin myötä ilmeni eräs johtopäätös, että tarvitaan monia sen kaltaisia tutkimuksia.

Valtakunnallisten lukujen puuttuessa on tämän tutkimuksen täytynyt luottaa arvioihin ja laskelmiin koskien muutamia tärkeimpiä urheilukalastusvesiä. Niistä katsoen on muiden vesistöjen arvolaskelmat tehty ottaen kuitenkin huomioon niiden pienemmän taloudellisen potentiaalin.

Urheilukalastuksen ja luontomatkailun taloudellinen arviointi 33 ensisijaisessa vesistössä toimenpiteiden jälkeen:

Kappaleessa 5.2. on selvitetty arviointitutkimuksia joiden tulokset osoittavat kuinka suuret arvot vesivoiman toimenpiteillä on parantuneiden biologisen monimuotoisuuden ja vesistöjen ekosysteemien sekä voimistuneiden kalakantojen tähden. Lisääntyneet mahdollisuudet kalojen tai isompien kalojen pyydystämiseen voivat esim. tuoda merkittäviä tuloja urheilukalastuksesta ja kalastusmatkailusta. Lisääntynyt lohennousu useissa – etenkin säännöstelemättömissä - Itämeren joissa v. 2014, on todennäköisesti suora seuraus lohen meripyynnin kieltämisestä v. 2012. Sillä on suoraan ollut positiivinen vaikutus niiden jokivarsien taloudelle. Kehittyneet kalastusmatkakohteet voivat luoda paljon rahaa ja monia työtilaisuuksia, esim. Ison-Britannian Spey- ja Tweed-joet tuovat vuosittain liikevaihtoa 165 - 233 miljoonaa SEK. Yhdysvaltojen esimerkkikohteet osoittavat vielä suurempia lukuja.

Urheilukalastajat on valinnut vesistöt ensisijaisuuslistaan (Liite 1 sekä taulukko 3 alla) ja niillä kaikilla on hyvät tai erittäin hyvät kehitysmahdollisuudet urheilukalastuksessa vaadittavien toimenpiteiden jälkeen.

Arvioinnissa on vertailuja tehty lähinnä eurooppalaisiin vesistöihin, kuten Spey-, Tweed- ja Gaula-jokiin koska ne eniten muistuttavat ruotsalaisia vesistöjä. Henry’s Forkin kaltaisten vesistöjen tulotasokaan ei ole mahdoton saavuttaa tulevaisuudessa, mutta ilman luotettavia ruotsalaisia tutkimuksia ei tässä haluta yliarvioida mahdollisuuksia. Alla summattuna oleva kokonaisarvo on siten konservatiivinen arvio mahdollisuuksista näissä vesissä, olettaen että riittävät toimenpiteet toteutetaan. Taulukon arvot jokaiselle vesistölle/alueelle perustuvat tämän raportin kirjoittajan, Mats Jonssonin arviointeihin. Jonssonilla on 18 vuoden kokemus urheilukalastusmatkailun kehittämisestä. Jokaisen yksittäisen vesistön tai alueen kohdalla on seuraavat tekijät huomioitu suhteessa vertailukohteisiin kappaleessa 5.3:

– Kalavarojen tyyppi. Vesistöissä, joissa on vahvat lohi-, taimen-, harjus tai muut lohikalakannat, on esim. suuremmat taloudelliset mahdollisuudet kuin heikompien kalakantojen tai varsinkin kalalajien vesissä. Erityisesti mereltä vaeltavat lohi ja meritaimen ja hyvä makeanveden taimenen kalastus tuo tavallisesti suuremmat arvot.

– Toteutetun ja parannetun vesistöalueen pituus. Pidemmillä alueilla joissa on hyvät kalastusedellytykset toimenpiteiden jälkeen, on suurempi potentiaali kuin lyhyemmillä alueilla vaikka olisivat vertailukelpoisia muuten.

– Tämänhetkinen tilanne markkinoilla. Valmiiksi vahva markkinatilanne, kuten Mörruminjoella on, antaa suurempia etuja ja helpottaa kasvua.

– Vesistön saavutettavuus. Jos voi helposti matkustaa paikalle, on se suurempi etu, kuin vaikeasti tai hitaasti sinne pääseminen.

Taulukko 3: 33 ensisijaista vesistöä ja arvioitu potentiaali urheilukalastuksen ja matkailun tuomista ansioista. Luokitteleva arvio taloudellisista mahdollisuuksista on tehty seuraavilla tiedoilla: kalavarojen tyyppi, toteutetun ja parannetun vesistöalueen pituus, tämänhetkinen tilanne markkinoilla ja vesistön saavutettavuus. Vesistöjä ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen.

 (Katso taulukko 3:n paikannimet ja luvut alkuperäisestä ruotsinkielisestä versiosta)

Paikallisten käyttäjien ja urheilukalastusvieraiden ansiosta ensisijaisten vesistöjen tulojen arvioidaan nousevan yhteensä jopa 1,6 miljardiin SEK vuodessa sen jälkeen kun riittävät ympäristösopeutustoimenpiteet on tehty.

Arviointi urheilukalastuksen ja luontoturismin taloudellisesta arvosta toimenpiteiden jälkeen kaikissa rakennetuissa vesistöissä:

Jotta voidaan tehdä arviointi urheilukalastuksen ja luontoturismin taloudellisesta arvosta toimenpiteiden jälkeen kaikissa rakennetuissa vesistöissä, oletetaan että vaellusesteiden määrä 33 ensisijaisessa vesistössä on suhteessa sama kuin muissa rakennetuissa vesistöissä. Olettamus perustuu siihen että ensisijaisiin vesistöihin kuuluu sekä vähän että paljon vaellusesteitä sisältäviä, samoin sekä voimakkaasti muokattuja vesiväyliä että muita vesistöjä. Olettamaan sisältyy myös se ajatus että täydellisten vaellusesteiden määrä ensisijaisissa vesistöissä on verrannollinen ensisijaisten vesien osuuteen kaikista vesivoimalaitosten vaikuttamista vesistöistä Ruotsissa.

Nämä olettamukset lähtökohtana vastaavat nuo 33 ensisijaista vesistöä n. 3,3 % kaikista vesivoimalaitosten vaikuttamista vesistöistä. Jos lasketaan ensisijaisten vesistöjen taloudellisen arvon mukaan samassa suhteessa muihin vesistöihin, saadaan mahdollisiksi vuosituloiksi lähes 50 miljardia SEK. Tämä suhde ei toki ole kohtuullinen, koska muilla vesistöillä ei ole yleensä yhtä suurta taloudellista potentiaalia kuin näillä tutkimuksen ensisijaisilla vesistöillä on. Sen vuoksi on pidättäydytty isosta osasta taloudellista potentiaalia

ja saatu maltillinen arvo (1/5) joka suurella todennäköisyydellä on mahdollisuuksien rajoissa.

Taulukko 4: Yhteenveto urheilukalastusturismin arvioiduista tuloista riittävien toimenpiteiden jälkeen.

Toimenpiteiden jälkeiset tulot1 595 000 000 SEK/vuosi

ensisijaisissa vesistöissä

Tulot muissa toteutetuissa vesistöissä9 435 545 455SEK/vuosi

Tulot yhteensä 11 030 545 455 SEK/vuosi

Turismi- ja matkailuelinkeinossa 1,6 miljoonaa SEK liikevaihto vastaa yhtä henkilötyövuotta. Harvaanasutun seudun toiminnoissa ei liikevaihto henkilötyövuotta kohti kuitenkaan aina vastaa tätä kansallista keskiarvoa. Sorselen kunnassa tarvitaan esim. vain reilun 1,1 miljoonaa liikevaihtoa yhtä henkilötyövuotta kohti. Toisaalta urheilukalastuksessa ja turismissa on vahva sesonkivaihtelu joka merkitsee että näihin henkilötyövuosiin sisältyy sesonki- ja osapäivätyötä. Jos lähtökohtana kuitenkin pidetään kansallista liikevaihto/henkilötyövuosi-keskiarvoa, vastaa 11 miljardia SEK noin 6900 kokoaikaisesti työllistynyttä vuodessa, erityisesti harvaanasutulla seudulla. Koska merkittävä osa matkailutuloista tulee ulkomaalaisilta matkailijoilta, on yllämainituilla tuloilla myös huomattava vientiarvo. Matkailutuloilla on lisäksi toinen etu: hyvin suuri osa tuotoista kuluu palkkoihin, jää paikkakunnalle ja sen ihmisille hyödyksi, toisin kuin esim. laajamittaisessa vesivoimateollisuudessa Pohjois-Ruotsissa. Siellä voitot menevät muualle kuin ihmisille jotka asuvat ja vaikuttavat voimalaitospaikkakunnalla.

Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo:

Yksi tapa esittää vesiympäristöjen taloudellisten arvojen kokonaismäärää, on käyttää sopivia ekosysteemipalveluiden vakioarvoja jotka sovelletaan tiettyyn vesipinta-alaan. Näitä arvoja ovat mm. juomavesi, luonnollinen suodatus ja luonnollinen ravintokierto, eroosion sääntely, hiilidioksidin sitoutuminen sekä ravinnon, tavaroiden ja palveluiden alkutuotanto ja virkistysarvo. TEEB:in (The Economics of Ecosystems and Biodiversity) mukaan vesistöt ja sisävedet ovat niitä luonnonympäristöjä jotka luovat suurimmat arvot ekosysteemipalveluissa maailmassa. Heidän arvio näistä arvoista on 14 000- 110 000 SEK vuodessa hehtaaria vesipinta-alaa kohti ja perustuu eniten siihen ETTÄ vettä on ja se on puhdasta. Valitettavasti ei ole olemassa lukuja siitä miten parantunut ekologinen tila vaikuttaisi näihin lukuihin, mutta voidaan olettaa että ne nousisivat jos vesivoima ympäristösopeutettaisiin. Jotta saataisiin oikea numero, tarvittaisiin kuitenkin numeroita koko siltä pinta-alalta johon vesivoima vaikuttaa sekä myös miten ekosysteemiarvoihin vaikuttaa parantunut kulku, korkeampi biologinen monimuotoisuus, korkeampi biologinen tuotanto ja luonnollisemmat virtaukset.

 

6.5 Muita täydentäviä arvoja

 

Suorien taloudellisten arvojen lisäksi tuo ympäristösopeutettu vesivoima mukanaan myös epäsuoria ja sosiaalisia arvoja. Terveempi vesi ja luonto parantavat sosiaalista kanssakäymistä paikallisten ihmisten välillä. Vapaa-ajalla luonnossa ja lisääntyneellä sosiaalisuudella on todella positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen. Tämä puolestaan laskee sairaspäivien määrää, nopeuttaa kuntoutusta fyysisesti ja psyykkisesti ja siten laskee yhteiskunnan kuluja.

Terve vesistö sitä paitsi lisää alueen houkuttavuutta työskentelylle ja asumiselle. Tämä luo lisää veropohjaa paikallisesti ja voi olla ratkaisevaa harvaanasutuille muuttotappioseuduille. Muuttotappion jarrutus ja lisääntynyt matkailu voivat olla riittäviä takaamaan paikallisten palveluiden kuten kaupan säilymisen kylässä.

Parantunut ekosysteemi tarkoittaa myös että edellytykset ammattikalastukselle voivat parantua. Kuten aiemmin mainittu merkitsee tämä ehkä vähemmässä määrin Itämeren lohen, meritaimenen ja silakan kalastukselle, koska Itämeren rasvaisissa kaloissa on ympäristömyrkkyongelma. Sen sijaan kun koko ekosysteemi paranee, voi se tuoda paremmat edellytykset ammattimaiselle ahvenen, hauen ja kuhan rannikkokalastukselle, jossa ei ole samaa myrkkyongelmaa.

Parantuneet vesiympäristöt ja vahvistuneet kalakannat aikaansaavat myös että voidaan vaiheittain luopua lohen ja taimenen istutuksista, mikä säästää voimayhtiöiden ja yhteiskunnan varoja.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta yksittäin arvioida yllämainittuja arvoja rahallisesti.

 

6.6 Johtopäätökset

Tästä raportista selviää että vesivoiman ympäristösopeutuksessa on kyse suurista arvoista. Nämä arvot tulevat tiettävästi tuottamaan useita tuhansia työtilaisuuksia vuosittain - rakennusalalla, luonnontieteilijöille ja urheilukalastuksessa ja matkailussa. On merkittävää että nämä työpaikat luodaan harvaanasutulle seudulle jossa tarve uusille työpaikoille on kaikista suurin. Toinen tärkeä johtopäätös raportissa on että tarvitaan useampia ruotsalaisia arviointitutkimuksia jotta voidaan suuremmalla varmuudella arvioida ympäristönparantamistoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset Ruotsin vesistöissä. Nyt on olemassa vain joitakin kansainvälisiä tutkimuksia jotka näyttävät suorat ja epäsuorat voitot toimenpiteistä jotka liittyvät vesieläinten ylös- ja alaspäin liikkumiseen ja biologisen monimuotoisuuden tukemiseen. Ruotsissa ei ole yhtään sellaista tutkimusta. Sen vuoksi kirjoittajien toiveena on että numerotiedot joita tässä artikkelissa annetaan, otettaisiin huomioon sekä tulevissa oikeuskäytännöissä että uuden vesilain työstössä.

Käännös: Aito Taimen ry